Carl Ludvig Engel (1778-1840)

 
Carl Engel syntyi Berliinissä Saksassa. Hän työskenteli Tallinnan kaupunginarkkitehtina sekä Pietarissa ennen muuttoaan Suomeen vuonna 1816. Engel toimi Helsingin julkisista rakennuksista vastaavan uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina vuosina 1816-1824. Tämän jälkeen hänet nimitettiin intendentinkonttorin johtajaksi, missä virassa hän toimi kuolemaansa saakka vuonna 1840.

Hän on tunnettu empiretyylistään, joka on muunnos palladiaanisesta uusklassismista, muistuttaen Rooman mahtavia temppeleitä ja painottaen päätykolmioita, pylväitä, pilastereita ja harmoonista väritystä. Hänen virassaoloaikanaan empiretyyli vaikutti huomattavasti maan arkkitehtuurisuunnitteluun ja siitä muodostui esimerkki hyvästä arkkitehtuurista.
 
Vaikka olikin vastuussa kokonaisen kaupungin rakentamisesta, hän piti päätyönään Helsingin Tuomiokirkkoa. Engel oli 1800-luvun merkittävin arkkitehtuuriin vaikuttanut henkilö Suomessa.

Helsingin Tuomiokirkko
1830-1852
 
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä hänen töistään:

Vuojoen kartano
1836
Sannäsin kartano
1836-1837
Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki
1825-1826
Turun ortodoksinen kirkko
1839-1846
 
 
Helsingin Tuomiokirkon saarnatuoli
1830-1852
Turun Tuomiokirkon alttarikokonaisuus
1830-luku
Tampereen Vanhan kirkon kellotapuli
1828-1829
Träskändan kartanon viljamakasiini
1820-luku
(uusgotiikkaa)
 
 
   
Träskändan kartanon huvimaja
1820-luku
Moision kartanon huvimaja
n. 1830
   
 
 
 
 
   

 

Josef Daniel Stenbäck (1854-1929)

 
Josef Stenbäck oli arkkitehti ja insinööri, sekä oman aikansa tuotteliain kirkkoarkkitehti Suomessa. Hän on suunnitellut 35 kirkkoa ja kymmenien kirkkojen kunnostus-ja muutostöitä. Hänen kirkkonsa voidaan lajitella neljään kategoriaan rakenteiden ulkomateriaalin perusteella; nämä ovat puu, tiili, kivi ja rappaus. Kuitenkin juuri massiiviset kivikirkot ovat hänelle ominaisinta arkkitehtuuria. Stenbäck tunnetaan kansallisromantiikan ja jugendin ajan töistään, mutta jotkut hänen varhemmista suunnitelmistaan edustavat myöhäistä uusgotiikkaa.
 
 
Seuraavassa esimerkkejä hänen töistään:

Kotkan kirkko
1897-1898
(uusgotiikkaa)
Juseliuksen Mausoleumi
1903
(uusgotiikkaa)
Karunan kirkko
1908-1910
(kansallisromantiikkaa)
Pyhärannan kirkko
1907-1909
(kansallisromantiikkaa)
 
 
 
 
 

 

Ilmari Launis (1881-1955)

 
Ilmari Launis työskenteli Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja oli yksi tuotteliaimmista kirkkorakennusten suunnittelijoista Suomessa. Voidaan sanoa, että hän hallitsi 1900-luvun alun kirkkoarkkitehtuuria yhdessä Josef Stenbäckin kanssa. Hän on suunnitellut monia kirkollisia rakennuksia, mukaanlukien 16 kirkkoa ja tehnyt lukuisia alttari- ja lasimaalauksia. Launiksen tyyli oli omalaatuista, sisältäen elementtejä eri arkkitehtoonista tyyleistä, eikä hän hälunnut seurata kulloinkin vallitsevia trendejä.
 
 
Seuraavassa pari esimerkkiä hänen töistään:

   
Kalvolan kirkko
1919-1921
Pornaisten kirkko
1924
   
 
 
 
 
   

 

Lars Eliel Sonck (1870-1956)

 

Mikaelinkirkko, Turku
1899-1905
Lars Sonck nousi kuuluisuuteen 23-vuotiaana hänen voitettuaan Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun vuonna 1894. Hän suunnitteli kirkon uusgotiikan tyyliin, mutta rakentamisen aikana muutti yksityiskohtia jugendin hengessä. Vuona 1900 hän voitti Tampereen Pyhän Johanneksen kirkon (Tampereen Tuomiokirkko) suunnittelukilpailun ja siitä muodostuikin hänen merkittävin työnsä.
 
Elämänsä aikana hän suunnitteli kirkkoja, julkisia rakennuksia, yksityis- ja kerrostaloja sekä hirsihuviloita. Lisäksi hän teki kaupunkien asemakaavasuunnitelmia. Sonck on tunnettu lukuisista jugend-tyylin suunnitelmistaan, mutta myöhemmissä töissään hän on sisällättänyt mukaan klassismin elementtejä. Hän on eräs kansallisromanttisen aikakauden merkittävimmistä arkkitehdeista.

Tampereen Tuomiokirkko
1902-1907
 
Seuraavat ovat esimerkkejä hänen töistään:

Kallion kirkko,
Helsinki
1908-1912
Mikael Agricolan kirkko,
Helsinki
1933-1935
Maarianhaminan kirkko,
Ahvenanmaa
1926-1927
Pyhän Jaakobin kirkko,
Paimio
1928
 
 
   
Villa Billnäs
1916-1917
Rantahotelli
1917
(jugendia)
   
 
 
   


Alkuun

Photographs and images may not be used without our written permission.
Copyright © Muuka.Com, All Rights Reserved.