|
|
|
= Museo
= Hotelli
= Golf Club
= Juhla- ja kokouspaikka
|
Vanantaan kartano
|
Vanantaan kartanon historia ulottuu 1500-luvulle asti ja omistajat tiedetään vuodesta 1539 lähtien. Linnamainen päärakennus on rakennettu 1900-1901 ja arkkitehtuurissa on vaikutteita ranskalaisesta barokista. Valkoinen sivurakennus on rakennettu 1911-1912 ja edustaa jugendtyyliä, rakennusta on hieman muutettu vuonna 1934. Muut ulkorakennukset ovat pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuskokonaisuutta ympäröi vanha puisto, jota laajennettiin merkittävästi 1840-luvulla.
| |
Sijainti: Janakkala
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Vanhankylän kartano
|
Vanhankylän kartano on muodostettu 1620 ja 1630 -luvuilla. Omistajat tiedetään vuodesta 1621 lähtien. Päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1700-luvun loppupuolelta, mutta rakennusta laajennettiin ja se valmistui vasta 1800-luvun puolivälissä. Nykyään kartano toimii matkailukeskuksena.
| |
|
Vanhan Mankkaan kartano
|
Vanhan Mankkaan kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Kartanosta on jäljellä vain muutama rakennus, jotka ovat peräisin 1700-luvulta. Nykyään ne toimivat päiväkotina ja nuorisotiloina.
| |
|
Vastmäen kartano (Wastmäen kartano)
|
Vastmäen kartanon päärakennus on rakennettu 1920-luvun alussa. Sen on suunnitellut W. Jung. Puutarhan on suunnitellut P. Olsson vuonna 1920.
| |
Sijainti: Turku
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Veitakkalan kartano
|
Veitakkalan kartanon historia ulottuu 1400-luvun alkuun ja omistajat tiedetään vuodesta 1565 lähtien. Siitä muodostettiin kartano 1600-luvun alussa. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja huvilatyylinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1909.
| |
Sijainti: Salo
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Velskolan kartano
|
Velskolan kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1930-luvulla. Nykyään kartano on Espoon seurakuntakuntayhtymän käytössä.
| |
|
Viikin Latokartano
|
Viikin kartano on muodostettu vuonna 1554 ja omistajat tunnetaan vuodesta 1629 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1832 kesäasunnoksi. Se korvasi aikaisemman 1700-luvulta peräisin olevan päärakennuksen, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1830. Nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1932 ja arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä. Rakennus toimii nykyisin ravintolana. Viikin kartano sijaitsee Helsingissä ja on valtion kiinteistölaitoksen omistuksessa.
| |
|
Viksberg gård (Wiksberg gård)
|
Viksbergin kartanon historia ulottuu keskiajalle asti ja omistajat tunnetaan 1400-luvun puolivälistä lähtien. Kartano tunnettiin alunperin nimellä Hevonpää, mutta nimi muutettiin Viksbergiksi 1700-luvun alussa. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1770-luvulla ja edustaa rokokootyyliä. Uusklassistinen viljamakasiini on rakennettu 1820-luvulla ja sen suunnittelijana pidetään Carl Engeliä.
| |
Sijainti: Paimio
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Virvikin kartano
|
Virvikin kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 lähtien ja se muodostettiin kartanoksi 1600-luvulla. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä ja ulkoasua on myöhemmin muutettu. Nykyään se toimii ravintolana Virvikin Golf-keskuksen välittömässä läheisyydessä.
| |
Sijainti: Porvoo
Nykykäyttö:
|
|
Volsin kartano
|
Volsin kartano on muodostettu noin vuonna 1670, mutta omistajat tunnetaan vuodesta 1624 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuoliskolla, ja sitä on laajennettu vuonna 1918. Viljamakasiini on peräisin 1800-luvun alkupuolelta.
| |
Sijainti: Kirkkonummi
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Vuorentaan kartano
|
Vuorentaan kartanolinna arvellaan rakennetun 1500-luvulla ja korjatun vuonna 1648. Rakennus oli tyhjillään kymmeniä vuosia 1700-luvulla ja muutettiin viljamakasiiniksi vuonna 1802. Vuosina 1854-1855 se korjattiin ja laajennettiin uudeksi päärakennukseksi. Uusi ulkoasu sai vaikutteita gotiikasta ja muistutti mielikuvaa keskiaikaisista linnoista.
| |
Sijainti: Halikko
Nykykäyttö: Yksityinen
|
|
Västerbyn kartano
|
Västerbyn kartano on perustettu noin vuonna 1600 ja omistajat tunnetaan tästä vuodesta lähtien. Nykyinen päärakennus on todennäköisesti peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Sitä muutettiin 1800-luvun lopussa, jonka yhteydessä lisättiin torni.
| |
|
Alkuun
|