Kuusiston kirkko |
| Kuusiston kirkko valmistui vuonna 1792 korvaten vanhemman kirkon. Saarnatuoli on 1600-luvulta ja sen katos vuodelta 1744. Alttaritaulu on lahjoitettu vuonna 1795. Kellotapuli on alunperin rakennettu vuonna 1763. Se on uusittu vuonna 1792 ja korjattu vuonna 1900.
|
|
Kaarina |
Kalvolan kirkko |
| Kalvolan kirkko on rakennettu 1919-1921 vanhan vuodelta 1802 peräisin olleen ja vuonna 1918 tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle. Uusi kirkko on rakennettu kuuluisasta Kalvolan graniitista ja on muodoltaan pitkäkirkko. Sen on suunnitellut tunnettu kirkkoarkkitehti Ilmari Launis. Urut on valmistettu vuonna 1924. |
|
Kalvola |
Pyhän Katariinan kirkko (Karjaan kirkko) |
| Pyhän Katariinan kirkko arvellaan rakennetun 1400-luvun alussa. Se vihittiin vuonna 1470. Kirkossa on arvokas keskiaikaisten veistosten kokoelma. Saarnatuoli on lahjoitettu vuonna 1703. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1768. Pyhän Katariinan kirkko on yksi Suomen vanhimmista kirkoista.
|
|
Karjaa |
Mustion kirkko |
| Mustion kirkko on rakennettu 1757-1761. Kirkossa on barokkiaikainen saarnatuoli ja todennäköisesti vuodelta 1705 peräisin oleva kolehtihaavi. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1778. Kirkko sijaitsee vastapäätä Mustion linnaan johtavaa porttia Karjaalla.
|
|
Karjaa |
Kemiön kirkko |
| Kemiön kirkko on rakennettu 1300- ja 1400-lukujen aikana ja omistettu Pyhälle Andreakselle. Se on vaurioitunut tulipaloissa useaan kertaan. Vuoden 1781 tulipalon jälkeen kirkkoa laajennettiin ja kellotorni lisättiin vuonna 1788. Amos Anderson kunnostutti kirkon vuosina 1920-1922 Armas Lindgren toimiessa suunnittelijana. Lindgren suunnitteli myös kirkon alttarilasimaalaukset. |
|
Kemiö |
Västanfjärdin uusi kirkko |
| Västanfjärdin uusi kirkko on rakennettu 1910-1912 ja edustaa kansallisromanttista tyyliä. Se on peruskorjattu vuosina 1956 ja 2003. Alttarimaalaus on peräisin vuodelta 1864. |
|
Kemiö |
Kerimäen kirkko |
| Kerimäen kirkko ja kellotapuli ovat rakennettu 1844-1847. Ne on suunnitellut Anders Granstedt. Arkkitehtuuri edustaa pääasiassa uusgotiikan ja uusbysanttilaisuuden sekoitusta ja muodoltaan se on kaksoisristikirkko. Kirkkoon mahtuu yhteensä 5000 ihmistä. Alttaritaulu on vuodelta 1890 ja urut saatiin vuonna 1894. Koska kirkossa ei ole lämmitystä, sitä käytetään pääasiassa kesäaikana. Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. |
|
Kerimäki |
Kiikalan kirkko |
| Kiikalan nykyisen kirkon on suunnitellut Ernst Lohrmann ja se on rakennettu 1856-1859. Se on muodoltaan pitkäkirkko ja on esimerkki 1800-luvun loppupuolen kirkkoarkkitehtuurista. Kirkkoa on kunnostettu ja muutettu vuonna 1932. Nykyinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1800 aikaisemman kellotapulin ulkomuotoa noudattaen. |
|
Kiikala |
Pyhän Mikaelin kirkko (Kirkkonummen kirkko) |
| Pyhän Mikaelin kirkon rakentamisen arvellaan alunperin alkaneen vuoden 1280 tienoilla ja valmistuneen noin vuonna 1300. Arkkitehtuuri on saanut vaikutteita Viron kirkoista. Sitä on laajennettu myöhemmin useita kertoja. Nykyinen ulkoasu on 1800-luvun puolivälistä, jolloin se muutettiin ristikirkoksi. Alttaritaulut ovat vuosilta 1756 ja 1862. Kellotorni on rakennettu vuonna 1824. Kirkko kuului Porkkalan alueeseen, joka oli vuokrattu Neuvostoliitolle vuoteen 1956 asti. Kirkko kunnostettiin tämän jälkeen vuosina 1957-1959.
|
|
Kirkkonummi |
Haapajärven kirkko |
| Haapajärven kirkko on rakennettu vuonna 1749 ja on muodoltaan ristikirkko. Alunperin se sijaitsi järven rannalla, mutta veden pinnan noustessa se siirrettiin uuteen paikkaan ja rakennettiin uudelleen noin vuonna 1823. |
|
Kirkkonummi |
Kymin kirkko |
| Kymin kirkko on rakennettu 1848-1850. Se on vihkitty Pyhän Johanneksen kirkoksi juhannuksena 1851. Arkkitehtuuri edustaa empire-tyyliä. Alttaritaulu on maalattu vuonna 1865. Kirkossa on 800 istumapaikkaa. Kirkonkellot on alunperin valmistettu Forsbyn ruukin kirkkoon vuonna 1736. |
|
Kotka |
Kustavin kirkko |
| Kustavin kirkko on rakennettu vuonna 1783 ja on muodoltaan ristikirkko. Sitä on kunnostettu useaan otteeseen 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla. Kirkossa on 1800-luvulta peräisin olevia votiivilaivoja. |
|
Kustavi |
Kärkölän kirkko |
| Kärkölän kirkko on rakennettu 1887-1889 ja edustaa tyylisuunnaltaan uusgotiikkaa sekä uusrenessanssia. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja on peruskorjattu vuosina 1930 sekä 1989. Kirkossa on 400-500 istumapaikkaa ja alttarimaalaus on peräisin 1700-luvulta. Saarnatuoli on muodoltaan kahdeksankulmainen ja siihen on upotettu viisi maalausta. |
|
Kärkölä |
Alkuun
|
